Ilmaelementti liitetään intellektiin; se ilmentää järkeä, ajattelua, käsittämistä – mielen tason prosesseja. Ilman elementin alaan kuuluu myös vahvasti kieli, jota käytämme ilmaistaksemme itseämme (suullisesti tai kirjallisesti).
Jäin pohtimaan kielen merkitystä laajemmin ihmisen elämässä. Ajatus lähti siitä, että koen itse olleeni aina jonkinlaisen kielen tutkija. Olen pienestä asti koulussa ollut kiinnostunut matematiikasta ja äidinkielestä, molemmissa on kysymys kielistä. Olen myös saanut korkea-asteen koulutusta molemmista, aloitin matematiikalla ja päädyin valmistumaan suomen kieli pääaineenani. Olen tehnyt töitä sekä kirjoittajana että analyytikkona. Yhtäältä kirjoittajana seurasin työni tuloksia myös numeerisesti ja vastavuoroisesti analyytiikkona paljolti kielennän asioita asiakkailleni heidän tuntemilleen luonnollisille kielille.
Aiemmin kirjoitin, että myös astrologia on kieli, symbolinen sellainen. Tavallaan olen tässä sen tulkki, samaan tapaan kuin analyytikkona tulkitsen numeroita ja tunnen tietyt trendit sekä taustatekijät, jotka niiden takana vaikuttavat. Yksittäinen numero ei kerro paljoa kokonaisuudesta. Samoin myös astrologinen kartta on koodi, johon sisältyy lopulta paljon muuttujia, miten sen voi tulkita – ja jo se, mitä sieltä valitsee kulloinkin tulkita, on tärkeän tiedostettava valinta.
Päädyin pohtimaan, mitä ihmisen toimintaa oikein voisi kuvitella kielestä irrallaan? Nykyihmisellä on todella vahva taipumus käsittää, selittää, kielentää kaikkea kokemaansa. Jos oikein näkee vaivaa, voi tunteisiin (vesi) tai vaikka fyysisiin harjoitteisiin (tuli, maa) uppoutua niin, ettei niitä juuri siinä hetkessä sen enempää mieti. Mutta jälkikäteen on todennäköistä, että niistäkin haluaisi jollekulle kertoa. Välillä sanat loppuvat kesken, silloin ehkä ollaan jossain kielen ja kielettömyyden rajamailla. Visuaalinen taidekin taitaa edustaa jonkinlaista säännönmukaista kieltä, joillain tyylisuunnilla on selkeämmät (kielioppi)säännöt kuin toisilla. Mitä tahansa ihminen näkee tai kokee, hän pyrkii havaintonsa laittamaan siihen käsitteelliseen viitekehykseen, jonka on itselleen (pitkälti kielen avulla) luonut.
Merkurius sai tällä viikolla haastavan kontaktin – oppositio tarkimmillaan maanantaina – Neptunukselta, mikä on saattanut ilmentyä jonkinlaisena kokemuksena mielen sumuisuudesta. Tietoyhteiskunnassa elävä nykyihminen saattaa moisesta hämmentyä, että yhtäkkiä mielen ja kielen rajat sekä resurssit jotenkin tuntuvat sulavan olemattomiin. Mitä silloin jää jäljelle? Uninen todellisuus, missä ehkä ne sanat ovat juurikin hukassa. Ei pysty oikein kertomaan mitään, jakamaan omaa kokemusta toiselle (jos se nyt mielen kirkkaudessakaan yleensä kovin hyvin onnistuu). Kielen kautta luomme suuren osan kontakteistamme toiseen – ja myös itseemme!! Ei ole yhdentekevä, millaisia sanoja käytämme, ja kun sopivaa ei tunnu löytyvän, voi olo tuntua voimattomalta. (Tiedätkö sen tunteen, kun toinen saa omasta ajatuksesta kiinni ja pystyy lopettamaan lauseen, jonka kanssa itse jäi jumiahdistuksiin. Priceless.)
Tiistaina taas Pluto antoi harmonisen kulman (kolmio) Merkuriukselle. Pluton voima on vahva ja pusertava, se on voinut tunkea Neptunuksen jättämän sumuverhon läpi ja antaa Merkuriukselle jonkin timanttisen anekdootin, jota ei välttämättä ihan heti ymmärrä, mutta joka avautuu ja koko syvyydessään paljastuu vasta pidemmän ajan saatossa. Ikäänkuin välillä näkisi kaiken olevaisen läpi maailmankaikkeuden ytimeen ja koko elämäntarkoitus olisi hetken aivan selvää. Jos sen siinä hetkessä saakin sanoitettua osuvaksi kielelliseksi ilmaisuksi, niin hetken päästä sitä toistelee kuin mitä tahansa lautteutta ja jää pohtimaan, että mitähän mä tässä ajattelin?
Niinkuin ilmassa on välillä kaikenlaista saastetta, joka haittaa näkyvyyttä tai ilmassa kulkevien viestien kulkua, myös oma sisäinen mielemme on joskus vähän tukkoinen. Hetkittäin ilma ja mieli kirkastuu, jotain uutta aukeaa ja voimme sen tallettaa omaan tietokantaamme kielellisenä tietueena. Mitä valitsemme siihen koodata, on todella paljon itsestämme ja suhtautumisestamme kiinni. Sen huomaaminen on avain kaikkeen – koodi voi olla yksinkertainen, mutta tulkinta siitä voi vaihdella monen muuttujan kautta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti